Luennolla pääsimme tutustumaan osuuskunnan maailmaan ja saimme kuulla Pohjois-Karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelältä, mistä osuuskaupassa on todellisuudessa kyse. Luento oli varmasti konkreettinen useammalle, sillä varmasti jokainen meistä on joskus asioinut S-ryhmän kaupassa.

Oppimistavoitteena luennolla oli hahmottaa, mitä kontingenssi ja kontingenssiteoria tarkoittaa. Käännös sanasta kontingenssi, tarkoittaa ”ehdolla, että”. Tästä voidaan jo päätellä, että teorian mukaan ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa johtaa ja organisoida. Yhden teoria mukaan, ”oikea” tapa on ympäristöön, teknologiaan ja organisaation kokoon sidonnainen. Nämä ovat siis organisoinnin määrääviä kontingensseja. Kuitenkin, vaikka kahdella organisaatiolla olisi samanlaiset kontingenssitekijät, ei tämä tarkoita, että niiden organisaatiomalli olisi sama. Näin ollen, ei ole yhtä oikeaa tapaa organisoida yritystä.

Toinen tapa jakaa organisaatiot on lajitella ne mekanistisiin ja orgaanisiin organisaatioihin. Näiden jaottelutapojen määrittelijöinä ovat toimintaympäristö, työmenetelmät ja päätöksenteko. Mekanistisista organisaatioista esimerkkejä ovat armeija ja sairaalat, orgaanisista organisaatioista konsulttitoimistot ja tutkimusyritykset.

Näiden mallien lisäksi muun muassa Henry Mintzberg ja Aston –koulukunta ovat tuoneet omaa näkökulmaansa organisaatioteorioihin. Myös uudempia organisaatiomuotoja, esimerkkeinä M-muoto, matriisiorganisaatio ja Shamrock-organisaatio, on ilmaantunut. Ajan kulkiessa eteenpäin myös organisaatiomallit muuttavat radikaalisti muotoaan. Erilaisia johtamistapoja kokeillaan uudenlaisten organisaatioiden ilmaantumisen myötä ja näin löydetään aina ajallemme sopivin organisaatiomalli. Oikeaa organisaatiomallia ei ole, sillä aikamme muuttaa aina sitä, mikä on ”oikeaa ja väärää”.