Kurssin viimeisellä luennolla käsiteltiin erityisesti tietojohtamisen ja konfliktijohtamisen aiheita. Molemmissa aiheissa pohdittiin käsitteen syntyä ja muotoutumista vuosikymmenten tai jopa -satojen saatossa. Lisäksi käytiin muutaman esimerkkitapauksen avulla läpi, miten aiheet todellisuudessa esiintyvät tänä päivänä.

Tietojohtaminen perustuu yksinkertaisesti johtamiseen tiedon kautta ja tiedon oppimiseen. Tietämyksen lajeja lajiteltiin hiljaiseen tietoon ja näkyvään eli eksplisiittiseen tietoon. Organisaation tiedon prosessi pystyttiin yksinkertaistamaan niin sanotulla SECI-mallilla. Mallissa toimijoina ovat sosialisaatio, ulkoistaminen, sisäistäminen ja yhdistäminen. Kyseiset toimijat ovat niin sanotussa spiraalissa toistensa suhteen riippuen siitä, korostuuko yrityksessä hiljainen vai eksplisiittinen tieto. Lisäksi tietojohtamisen aiheessa pohdittiin myös oppimisen edistämisen keinoja, mahdollisia esteitä ja oppimiseen ajavia voimia käsitteen hahmottamiseksi paremmin.

Seuraavaksi luennolla päästiin tärkeään aiheeseen, konfliktijohtamiseen. Konfliktit ymmärretään tänä päivänä negatiivisina, vältettävinä asioina, mutta organisaatiossa ne ovat välttämättömiä toiminnan jatkumisen ja kehittymisen takaamiseksi. Konflikteja syntyy eri intressien, arvojen ja tarpeiden välille ja on tärkeä tunnistaa kyseiset muuttujat, jotta osataan kehittää organisaatiota niiden mukaisesti.

Konflikteja voidaan jakaa negatiivisten ja positiivisten konfliktien mukaan toimiviin ja toimimattomiin. Konfliktityyppejä luokitellaan tehtävä-, suhde- ja prosessikonflikteihin. Blake & Mouton ovat kehittäneet vuonna 1970 niin kutsutun konfliktiruudukon, jonka avulla voidaan pyrkiä ymmärtämään konfliktin tarkoitus organisaatiossa. Konfliktejakin voidaan siis jaotella vielä moneen eri kategoriaan niiden luonteen mukaan.

Vaikka aiheista tieto ja konflikti voidaan löytää paljon teoreettisia selitysmalleja, eivät ne ole helposti yksinkertaistettavissa. Jokapäiväisiä konflikteja on vaikea jaotella, sillä niitä on aina erilaisia. Myös tieto muuttaa jatkuvasti muotoaan ja sen tarkoitustapa vaihtelee aina organisaation mukaan, niin nytkin kuin myös tulevaisuudessa.